AriJalonen

Suomen pitää nostaa energiaomavaraisuuttaan

Nykyisessä energiapoliittisessa tilanteessa on useita liikkuvia tekijöitä, mukaan lukien Venäjän ja Saksan tilanne. Näiden vaikutus Suomeen tulisi analysoida ja vetää tarvittavat johtopäätökset: yksi asia ylitse muiden on ilman muuta energiaomavaraisuutemme kasvattaminen.

Olen kysynyt ministeri Vapaavuorelta kirjallisessa kysymyksessä muun muassa siitä, mitä vaikutuksia Saksan energiapolitiikalla on Suomeen ja Suomen energia- ja ilmastopolitiikkaan. Saksahan on sulkemassa kaikki ydinvoimalansa vuoteen 2022 mennessä. Sen tavoitteena on vastaavasti nostaa uusiutuvien energialähteiden käyttöä.

Käytännössä Saksa joutuu kuitenkin lisäämään myös fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja energiantuontia ulkomailta, esimerkiksi Venäjältä. Saksan hiilidioksidipäästöt kasvavat kymmeniä miljoonia tonneja vuodessa. Silti Saksa muiden EU-maiden ohella on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään - itse asiassa Saksan vähennystavoite on jopa EU-tavoitetta kovempi, 40 % (vuoteen 2020 mennessä).

On odotettavissa, että Saksa epäonnistuu näissä päästövähennystavoitteissa. Silloin muut EU-maat Suomi mukaan lukien joutuvat vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään aiottua enemmän, mikäli EU-tason päästövähennystavoitteet halutaan saavuttaa. Koko EU-alueella päästöjä tulisi vähentää 335 miljoonaa tonnia vuoteen 2020 mennessä, ja Saksan ydinvoimapäätös kasvattaa Saksan päästöjä lähes saman määrän vuoteen 2020 mennessä.

Ministeri Vapaavuori ei kuitenkaan tätä ymmärrä. Vastauksessaan kirjalliseen kysymykseeni hän toteaa, että Saksan tilanne ei vaikuta Suomen päästöleikkausten onnistumiseen. Sen hän tosin myöntää, että päästöoikeuksien hinnat voivat kasvaa ja tämä aiheuttaa Suomelle lisää kustannuksia.

Kaiken kaikkiaan energiapoliittinen tilanne vahvistaa käsitystäni siitä, että Suomen on oltava mahdollisimman energiaomavarainen. Kannattaa myös muistaa, että vuonna 2012 Suomi käytti 8,5 miljardia euroa tuontienergiaan ja ulkomaiseen energiateknologiaan. Kun sijoittaisimme tästä merkittävän osan kotimaiseen energiantuotantoon, voisimme parantaa työllisyyttä kotimaassa ja parhaimmillaan myös kehittää energia-alan vientituotteita.

Yksi osa kotimaista energiapalettia on uusiutuva kotimainen energia. Samalla kun panostamme uusiutuviin energialähteisiin ja tuemme niiden käyttöä, on oltava tarkkana tuotantotukien kanssa. Tuotantotukia ei voida jatkuvasti nostaa mm. siksi, että niillä on ollut odottamaton yhteisvaikutus Yhdysvaltain liuskekaasubuumin ja (tällä hetkellä) alhaisten päästöoikeushintojen kanssa: kivihiilen käyttö on viime aikoina lisääntynyt. Vaikutus on siis aivan päinvastainen suhteessa tavoitteeseen.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat